Suomalaiset arvot

YLE teki onneksi palveluksen kaikille ulkosuomalaisille ja näytti linnan juhlat netissä. En mitenkään suunnitellut juhlia katsovani, mutta jotenkin vain etsiydyin itsenäisyyspäivän iltana ruudun ääreen. Olihan siellä taas monia hienoja pukuja. Päällimmäiseksi jäi mieleen Globe Hopen toimitusjohtajan kierrätetystä laskuvarjosta tehty puku. Ihan koko juhlia en jaksanut katsoa, mutta tanssiin asti sentään. Musiikkivalinnat hieman ihmetyttivät. Kaiken maailman rakkauslauluja, Paula Koivuniemen "Tummat silmät, ruskea tukka" ja humppaversio Jonna Tervomaan biisistä "Rakkauden haudalla"! No kai siihen itsenäisyyden juhlimiseen saa kuulua ilo ja kepeyskin.


Tänään lueskelin uutisia Ylen sivuilta, ja huomio kiinnittyi Suomen Gallupin tekemään tutkimukseen suomalaisten perusarvoista. Kyselyn tulokset olivat aika ristiriitaisia. Ykkösarvoksi nousi yhdenmukaisuus lain edessä. Tärkeää oli myös oikeus peruspalveluihin, eli asuntoon, ruokaan ja vaatteisiin. Ympäristö ei noussut tärkeäksi ollenkaan. Samaten demokraattiset perusarvot jäivät paitsioon. Vastaajat eivät pitäneet tärkeinä yhdistymisen ja äänestämisen vapautta. Sananvapautta sentään pidettiin tärkeänä, tosin myös sen kanssa ristiriidassa olevaa yksityisyyden suojaa. Huolestuttavinta ehkä tuloksissa oli, että poikkeusolosuhteissa jopa viidennes kansalaisista olisi valmis hyväksymään sellaisista arvoista kuin fyysisestä koskemattomuudesta joustamisen. Toisin sanoen osa suomalaisista voisi hyväksyä kidutuksen ja kuolemanrangaistuksen käytön. Joku toimittaja olikin tuloksista osuvasti vetänyt johtopäätöksen, että monet suomalaiset olisivat olleet tyytyväisiä entisessä DDR:ssä!

Masentavaa on ympäristöpolitiikan tutkijan näkökulmasta demokraattisten arvojen ja ympäristön huono gallupmenestys. Monenlaisia spekulaatioita voidaan tietysti esittää kyselytulosten pitävyydestä. Perusarvot ovat jo konseptina hankala asia. Kun yks kaks joku kyselijä soittaa, niin tuskin siinä vastaaja ehtii kovin syvällisesti pohtimaan että mitäs tämä yhdistymisen vapaus nyt esimerkiksi todella tarkoittaakaan, ja minkälainen maailma olisi jos se oikeus poistettaisi. Tuloksiin on arveltu vaikuttaneen myös tuoreessa muistissa olevan Tehy-kiistan. Siinähän vastakkain olivat periaatteessa yhdistymisvapaus eli oikeus työtaisteluun ja toisaalta oikeus elämään ja terveyteen. Näistä jälkimmäinen voitti. Kaiken kaikkiaan sellainen vaikutelma tuloksista kuitenkin tulee, että oma napa on suomalaista lähinnä. Ovatkohan asiat silloin liian hyvin, kun demokraattisille perusoikeuksille ei anneta arvoa? Toisaalta tulos on yhtenevä laskevien äänestysprosenttien kanssa. Monellako suomalaisella lopulta on omakohtaista kokemusta yhdistystoiminnasta ja poliittisesta aktiivisuudesta? Ei sitä ehkä osaa arvostaa jos ei itse ole aktivoitunut minkään asian puolesta. Toivottavasti ei nyt ihan näin helpolla olla kuitenkaan liukumassa amerikkalaistyyppiseen yhteiskuntaan, jossa oikeus koskemattomuuteen ei esimerkiksi ole itsestään selvä perusarvo.

Mies ja toinen kissoista lähtivät aikaisin tänä aamuna. Nyyh. Nyt me ollaan Tompan kanssa kahdestaan ja odotetaan viikon kuluvan nopeasti, että päästään mekin kotiin joulutohinoihin.