Oho, nyt ollaan jo marraskuun puolivälissä. Stuttgartiin tuli talvi pariksi päiväksi, satoi oikein lunta. Ei se tosin maahan jäänyt, valitettavasti. Hiukan huvittuneena seurasin täkäläisten talven vastaanottoa. Kun lämpötila laski nollan tuntumiin, paikalliset kaivoivat kaapeistaan michelinukko-untuvatakit, siis sellaiset joita Suomessa on tottunut tarvitsemaan 20 asteen pakkasella. Työkaverit valittelivat että on liian kylmä, vaikka minä tosin olisinkin tottunut paljon kylmempiin olosuhteisiin. Ei kai kylmyyteen sinällään voi tottua, mutta täkäläisten liian kylmä talvi tuntui minusta lähinnä mukavan kirpeältä syyspäivältä. Ei tällaista keliä pitäisi kuulemma olla kuin tammikuussa :) Työhuoneessa patterit väännettiin täysille, niin että iltapäivällä sinne meinasi tukehtua. Ja sitten avattiin ikkunaa.. Todella energiatehokasta toimintaa ympäristösosiologeilta.
Kai täkäläiset eivät vain ole oppineet tulemaan toimeen talven kanssa. Villapaidat ja -takit eivät taida kuulua monen vaatekaapin sisältöön. Jotenkin suomalaisena sitä on ehkä oppinut paremmin pukeutumaan sään mukaan. Työkaveri värjötteli avokaulaisessa 3/4-hihaisessa neuleessa jota on käyttänyt syskeleilläkin, onko sitten ihme jos tarvitsee vääntää lämpöä pattereihin. Toinen juttu on sitten tietysti talojen eristys. Vaikkei täällä ulkona suomalaisittain kylmä olisikaan, niin sisällä saattaa tulla kylmä. Ikkunoissa on vain yksinkertaiset lasit ja muutenkin tuntuu tuuli käyvän nurkissa. Kämpän kaasulämmitystä on joutunut opettelemaan, nyt sen kanssa tullaan jo toimeen. Päiväsaikaan lämmitys pitää laittaa melkein täysille että tarkenee, mutta jos sen jättää yöksi siihen asentoon, on nukkuminen tuskaista. Olemme siis kääntäneet lämmityksen yöksi melkein pois päältä, mutta sitten kämppä onkin aamuun mennessä jäähtynyt niin ettei tee yhtään mieli mennä suihkuun. Kummasti alkaa arvostaa keskuslämmityksen helppoutta :)
En enää tiedä mikä sen pirun nettijupakan kohtalo lopulta on. Sain kirjeen joka ilmoitti toistamiseen, ettei sopimukseni irtisanominen ole mehdollista. Ei ole vielä huvittanut tarkistaa kumpi on päivätty ensin, kirje vai saamani sähköposti joka kertoi sopimuksen peruutetun, onko yhteys veloitettu tililtäni ja ryhtyä taas valittamaan tarvittaessa. Äh. Lääkärillä käymisenkin suhteen olen ollut saamaton. Tiedän jo mihin menen silmäluomen patin kanssa, kunhan jonain aamuna saan itseni hoidettua vastaanotolle.
Minulla on ikävä ruisleipää. Hassua. Olen aina hiukan hymähdellyt tarinoille ulkosuomalaisista, jotka hamstraavat ruisleipää ja salmiakkia ja Fazerin suklaata. Saahan sitä nykyään globalisoituneessa maailmassa melkein mitä vain mistä vain, tai korvikkeita ainakin, ja pitäähän sitä ihmisen sopeutua erilaisiin ruokakulttuureihin. Mutta tässä sitä ollaan. Täällä ei kunnon ruisleipää ole tullut vastaan, ainoastaan sellaisia rouheviipaleen tyyppisiä. Mutta eihän se ole ollankaan sama asia kuin oikein kunnon reikäleipä. Paras tietämäni ruisleipä on Talkion leipomon isännän ruisleipä (meniköhän nimi oikein?) jota myydään marjapuuronpunaisissa paperipusseissa. En tosin ole ihan varma mikä on leivän kohtalo, kun Fazer muistaakseni osti Talkion jokin aika sitten ja supisti luomuleipien tuotantoa. Leipä on tuoreena juuri oikealla tavalla päältä rapea ja sisältä pehmeä. Vitsit, melkein haistan tuoreen ruisleivän...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Juhlistetaanko siellä teilläpäin muuten Pyhää Nikolausta (6. joulukuuta) lahjoja antamalla, vai tuleeko pukki perinteiseen tapaan jouluaattona ? Carlos nyt ainakin juhlistaa Nikolausta, eikö ?
Meidän perheessä on vain muodostumassa kynnyskysymys joulukuun vietosta.. kun Belgiassa lahjoja annetaan lapsille 6.12., eikä jouluna. Aikuiset taas vaihtavat lahjoja uutena vuotena. Joten poika saa siis paketteja kolmena päivänä joulukuussa - mikä kuulostaa ihan mahdottomalta.
Ps. Tuu keväällä käymään. Tehdään muuttoa takaisin keski-Eurooppaan, Antwerpeniin tällä kertaa.
Moikka! Ei hajuakaan miten täällä joulua vietetään, kun en täällä ole vielä yhtään joulua ollut (enkä tule olemaankaan ;) )Mutta kun täällä on sekä protestantteja että katolisia (ja kaikkea muuta) niin luulisin että vähän kaikenlaista joulunviettotapaa löytyy. Espanjassa tosiaan lahjat annetaan kanssa vasta 6. tammikuuta, mutta ei pyhän Nikolauksen kunniaksi, vaan kolmen itämaan tietäjän, siis tiernapoikien. Nehän niitä lahjoja tarinan mukaan Jeesus-vauvalle toivat :)
Hurjalta kuulostaa tosiaan jos joulua vietetään kolmeen kertaan, vaikka lapset on tietysti tyytyväisiä. Ja kai niitä paketteja voi sitten jakaa niin ettei niitä tarvitse olla joka kerralle ihan mahdottomasti. Me vietetään joulua taas hiukan tylsästi erikseen, Carlos kotonaan ja minä kotonani. Kerran vaan ollaan oltu vuoroin vieraissa, mutta kyllä haluan jouluksi kotiin!
Onnea muuttoon ja kiitos kutsusta, olisi mukava nähdä. Miten sun työkuviot jatkossa?
Lähetä kommentti