Kaikenkarvaista väkeä

Siippa tuli kissojen ja matkalaukun kanssa keskiviikkoiltana. Oli jännittävää hakea heidät laina-autolla kentältä. Lähdin ajamaan oikeaksi kuvittelemaani ilmansuuntaan ja pian onneksi lentokenttämerkkejä alkoi tulla vastaan. Ajelin hissun kissun kuorma-autokaistalla ja annoin hätäisempien suihkia ohi. Lentokentällä pysäköinti oli onneksi yksinkertaista ja löysin paikan melkein terminaalin oven edestä. Helsingin kone oli myöhässä, tarkkailin silmä kovana saapuvien lentojen taululla vaihtuneita numeroita. Kun Helsingin kone ilmoitettiin laskeutuneeksi, kasvoille nousi hölmö hymy jota oli mahdotonta kätkeä. Kissat olivat selvinneet matkasta hyvissä voimin. Konkarimpi matkasi koneen matkustamossa eikä ollut äännähtänytkään, hermoheikompi juniori vietiin ruumatilaan ja oli pitänyt sellaista mekkalaa että se kuului koneeseen sisälle asti. Reppana. Pisutkin oli päästänyt laatikkoonsa. Mutta ihmeen hyvissä voimin tulivat perille, janoisina ja nälkäisinä ja väsyneinä tietysi, mutta pian nuuskivat paikat ja asettuivat taloksi. Nyt pyörii jo kissankarvapallot nurkissa. Saa nähdä miten asunnon saa kolmen kuukauden jälkeen ei-kissaihmisen-asuttavaan kuntoon..

Torstaiaamuna tulivat sitten isä ja pikkuveli, junailin kentälle vastaan hiukan myöhässä veturinkuljettajien lakon vuoksi. Matkamiehet olivat selvinneet kunnialla Helsingistä ja heidän koneensa tuli ajallaankin. Harmi että vilustuin juuri sopivasti ja olin hiukan alavireinen kotiväen käydessä. Mutta tulipahan levättyäkin. Katsastimme aika ahkerasti Stuttgartin nähtävyyksiä, sellaisiakin joissa en ollut aikaisemmin käynyt. Otimme lentokentän turisti-infosta kolmen päivän Stutt-Cardit, joilla saa matkustaa julkisilla niin paljon kuin ehtii ja lisäksi mukana tulee kuponkivihko jolla saa kaiken maailman alennuksia. Joimme ilmaisia kahveja ja oluita ja saimme pienet muistot Mersumuseosta. Mersumuseo oli positiivinen yllätys minullekin joka en autoista juuri perusta. Rakennus itsessään on upea ja näyttely hyvin tehty. Ja olihan ne vanhat mersutkin komeita. Katsomiseen olisi tarvittu hiukan enemmän aikaa, menimme liian lähellä sulkemisaikaa ja kävimme näyttelyn läpi puolijuoksulla. Kävimme televisiotornissa katselemassa maisemia, ajelimme hammasratas- ja köysijunilla, kävimme Wilhelma-eläintarhassa sekä Leutze-mineraalikylpylässä.

Minun tekee yleensä pahaa katsella vankeudessa oleve eläimiä, mutta Wilhelman eläimet näyttivät kaiken kaikkiaan hyvin pidetyiltä. Joillain oli paljonkin tilaa, toisilla kovin vähän. Ehkä viileästä vuodenajasta johtuen eläimet olivat touhukkaita eivätkä vain maanneet apaattisina häkeissään, ehkä siksikin reissusta jäi positiivinen mieli. Eläintarha on valtava emmekä ihan joka nurkkaa jaksaneet koluta. Mieleenpainuvimpia olivat sarvikuonot, en muistaakseni ole nähnyt niitä livenä aikaisemmin ja niiden valtava koko yllätti. Oli myös kiva nähdä virtahepo läheltä, massiivisia otuksia nekin. Suloisin oli ehkä gorillavauva, joka leikki selällään ihmishoitajansa kanssa ihmislapsen leluilla. Jännintä oli nähdä lepakkojen puuhia ultraviolettivalolla valaistussa lepakkoluolassa. Eläintarhan puutarhat ovat myös upeat rehevine suihkulähteineen. Kuvia on sekaisin parissa eri kamerassa, katsotaan milloin saan niitä itselleni ja nettiin.

Kylpyläreissu oli minullekin lajissaan ensimmäinen Saksassa ja oli siksi jännä nähdä että miten täkäläisissä kylpylöissä touhutaan. Leutze ei merkittävästi eronnut suomalaisista "viihdekylpylöistä" paitsi että siellä ei ollut liukumäkiä ja muuta härveliä. Miehille ja naisille oli omat pukeutumis- ja suihkutilansa mutta saunatilat olivat yhteiset ja siellä oltiin nakuna. Veli hiukan protestoi mutta ajattelin että mitäpä siinä kainostelemaan kun muukin porukka siellä juoksenteli kelteisillään. Eipä se alkuhämmennyksen jälkeen sen erikoisempaa ollut. Saunoja oli erilaisia: 100-asteinen kuivasauna, 90-asteinen suomalainen sauna, kelosauna, höyrysauna ja 55-asteinen lämmin sauna jossa oli mahdollisuus saada samalla värivalohoitoa :) Testasimme suomalaisen saunan, kelosaunan ja höyrysaunan. Suomalainen sauna oli ihan ookoo paitsi ettei vettä saanut itse roiskia. Kelosauna oli hieno rakennuksena ja höyrysauna muovisine "istuinkuppeineen" aika futuristinen. Altaita ei ollut monta, kaikki eivät ilmeisesti olleet käytössä. Yksi iso allas josta pääsi ulos uimaan ja sitten iso pyöreä allas, jossa oli hiilihappovettä. Siellä oli eniten porukkaa. Tuntui ihan jännältä kun vesi kupli iholla. Ties mitä hyväätekeviä vaikutuksia sillä pitäisi olla.

Muuten sitten vaan katseltiin kaupunkia ja käytiin kaupoissa. Siippa lähti sunnuntaiaamuna työmatkalle Ameriikkaan, tulee takaisin viikon päästä. Isä ja veli lähtivät maanantai-iltana takaisin Suomeen, syysloma on loppu ja arki alkaa. Minä olen edelleen vähän flunssainen mutta eipä se siitä parane, arki ja töihinpaluu on edessä huomenna minullakin. Nyt ollaan kissojen kanssa tyttöjen kesken kotona. Availen pyynnöstä vuokraisännän posteja omieni lisäksi ja raportoin sähköpostilla mitä on tullut. Naapurin espanjalaiset remontoivat kämppäänsä vielä iltamyöhällä.