Se pahuksen nettiyhteys on nyt sitten irtisanottu. Jipii! Ilmeisesti kyllästyivät firmassa kitkeriin sähköposteihini :) En kyllä usko tätä todeksi ennen kuin saan kirjeen kotiin. Sähköpostilla sain ilmoituksen irtisanomisesta. Järkiperustelut siis päihittivät byrokratian! :) Joku herra sieltä soitti perään ja tyrkytti puhelinnumeroa, jossa voisin tehdä uuden tilauksen. Pah, totesin ettei nyt juuri ole yhteydelle tarvetta viitsimättä sanoa että eikö se nyt jo ole tullut selväksi etten tällä hetkellä nettiyhteyttä tarvitse. Mielenkiinnolla odotan minkälainen lasku tästä sählingistä tulee..
Nyt minun pitäisi hankkiutua ensimmäisen kerran täällä lääkäriin kun vasemmassa silmäluomessa on ollut varmaan jo kuukauden verran kummallinen patti. Ensin luulin sitä jonkin ötökän pistoksi, mutta patti ei ota kadotakseen. Eikä se satu eikä kutiakaan, mutta näyttää hiukkasen ikävältä. En tiedä minkä sortin lääkärin puoleen moisen vaivan kanssa pitäisi kääntyä, enkä ylipäätään tiedä täkäläisistä lääkäreistä. Sairausvakuutuskassan pitäisi onneksi korvata koko lysti korttia vilauttamalla. Pitää vaan entten tentten rohkeasti valita joku läheinen lääkäri ja varata aika, kaipa sieltä sitten ohjaavat asianmukaiseen hoitoon. Huh, vähän hirvittää jos joudutaan ihan silmänurkassa operoimaan, taidan sitten olla merirosvolappu silmällä jonkun aikaa.
Muuten länsirintamalta ei juuri uutta. Olen ollut pitkittyneessä flunssassa ja toiminut puoliteholla. Huomenna torstaina täällä vietetään pyhäinpäivää mutta taidan tehdä töitä kun tuntuu että koko ajan on jotain rästissä. Eilen tein yhden haastattattelun ja mokailin hiukan sen nauhoituksen kanssa, mutta sain kuitenkin muistin varassa tärkeimmät kirjattua ylös. Kissat ovat asettuneet taloksi ja rellestävät tuttuun tapaan yöaikaan. Vuokraisännän matoillekin on jo pissitty, mutta matoille ei tehnyt muutenkaan pahaa pesukoneessa käynti. Värit kirkastuivat kummasti :) Siippa etätyöskentelee kotoa käsin ja puhuu päivät pitkät puhelimessa osallistuessaan virtuaalisesti kaiken maailman palavereihin, ja koettaa sitten keksiä vapaa-ajan ohjelmaa ja asettua Stuttgartiin. En tiedä olisiko parempi olla töissä yliopistolla vai kotona kun molemmissa on häiriötekijöitä. Kahden viikon päästä esittelen työtäni täällä ensimmäisen kerran väikkärintekijöiden seminaarissa, joten siihen mennessä pitää puristaa kokoon jonkinlainen koherentti esitys siitä mitä olen tekemässä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kandee varmaan kokeilla lähintä ihotautilääräriä eli hautarzt:ia.
Jos et vielä päässyt tutustumaan terveydenhoitosysteemiin niin kantsii tietää että: lääkärilläkäyntimaksu on kvartaalia (esim loka-joulukuu) kohti 10 e, maksetaan yleensä käteisellä. Hammaslääkärimaksu, poliklinikkamaksu ja reseptimaksu sitten erikseen. Joistakin toimenpiteistä joutuu maksaan erikseen, vaikka siitä lääkäri yleensä ensin varoittaa (että tehdäänkös kun tämä sitten maksaa). Jos lisämaksulliset palvelut kiinnostaa niin käy jonkun krankenkassen toimistolla, ne varmaan antaa sulle esitteen.
Sen sinisen eu-kortin pitäis kelvata, mutta mulle aikanaan vähän urputettiin, kun eihän siinä tietenkään ole sitä sirua mikä on saksalaisissa korteissa niin klinikka ei saa suoraan tietoa siitä että kuka on maksaja...
Niin ja jos sulla on suomalainen matkavakuutus niin sieltä voi koittaa periä takaisin tuota 10 e tai toimenpidemaksuja, mulla onnistui ainakin hammaslääkärin kanssa.
hauskaa lääkäriä!
Moi, pitkästä aikaa ;) Olen kyllä seuraillut blogiasi koko syksyn ajan, ja nostanut hattua että olet jälleen ulkomailla! Ja taas kielen kimpussa. Viimeksi tahmailtiin vielä ranskan kanssa Geneven laaksossa, siellä fyysikoiden keskellä.
Katja, moi pitkästä aikaa ja kiitos viestistä - siinä samalla paljastui että sullakin on blogi :) Käyn lukemassa ajan kanssa. Kyllä tämä ulkomailla olo tuntuu tällä kertaa toisaalta helpommalta, toisaalta paljon vaikeemmalta kuin silloin Genevessä. Kielen kanssa olen päässyt helpommalla kun siihen oli vahvempi pohja kuin aikoinaan ranskaan, mut toisaalta multa myös odotetaan kielen suhteen enemmän ja saksaksi pitäisi oikeasti pystyä tekemään töitä. CERNissä pärjäsi englannilla mainiosti :) Toinen juttu on sitten se että Geneveen lähtiessä olin 10 vuotta nuorempi (apua, onko se mahdollista..!) ja sinkku. Nyt olen jo niin pariutunut että tämä juurettomuus ja väliaikaisuus tuntuu raskaalta, kun Carlos ja kaikki muut on pääosin Suomessa. Mutta katsotaan taas jouluun asti, ja tammikuussa on koko projektin treffit Lissabonissa, mikä piristää kummasti.
Voimia lapsiperheen syksyyn, ollaan yhteydessä!
Lähetä kommentti