sunnuntai, 9. syyskuuta 2007

Sunnuntai tuoksuu vaniljalta

Olin eilenillalla 20 suomalaisen porukassa Stuttgartin viinikylässä ennen kuin se tänään suljetaan. Oli mukavaa jutustella uusien tuttavuuksien kanssa, ja yhteystietoja vaihdettiin niin että saamme toisistamme toivottavasti jatkossa kahvitteluseuraa. Kiva kun joku on aktiivinen ja viitsii kutsua porukkaa koolle. Netin suomifoorumi on kyllä hyvä keksintö!

Blogimerkinnän otsikko viittaa vuokraemännän tekemään luumupiirakkaan, josta minäkin pääsin osalliseksi. Vaikka olen tehnyt viikonloppunakin töitä, jotenkin sunnuntaina on silti eri fiilis. Aamulla saa nukkua rauhassa pidempään kun liikenteen pörräys on paljon vähäisempää kuin muina päivinä. Nyt siellä jopa paistaa aurinko, ja keittiöstä tulvii vaniljan tuoksu. Teen vielä reilun tunnin töitä ja huristelen sitten junalla Vaihingeniin katsomaan The Bourne Ultimatum -leffan. Se vaatii hiukan viitseliäisyyttä kun ainoa ei-dubattuja elokuvia näyttävä teatteri on kaupungin ulkopuolella.

Raportoinpa taas viimeaikaiset elokuvakokemukseni. Olen kerta kaikkiaan ihastunut saksalaisiin (uusiin) elokuviin, siitä ei pääse mihinkään. Se on kyllä yllätyksellisyydessään mainio juttu ja helpottaa täällä olemista, kun ajattelee että saksalainen kulttuuri tuottaa jotain sellaista kuin näkemäni elokuvat. Jokunen ilta sitten katsoin leffan nimeltä Die fetten Jahre sind vorbei eli Lihavat vuodet ovat ohi. Se on kapitalismikriittinen elokuva, joka kertoo nuorista aktivisteista, rakkaudesta, elämänmenon tyhjyydestä ja pohtii, miksi viime vuosikymmenten aktivisteista tuli tämän päivän kapitalisteja. Hauska, paikoin hiukan paatoksellinen ja pohdiskeleva elokuva. Edellisiltana katsoin leffan nimeltä Emmas Glück eli Emman onni. Se kertoo Emmasta, joka elää yksin onnellisena mutta miehen puutteessa possujensa ja kanojensa kanssa, ja kuolemansairaasta autokauppiaasta. Heidän tiensä kohtaavat ja lempi leiskahtaa. Kaunis elokuva siitä miten kuolemakin kuuluu elämään ja miten rakkaus kantaa pettymystenkin yli. Elokuvan jälkeen jää vaan pohtimaan, miten hypätä oravanpyörästä onneen..

0 kommenttia: