Tilasin ensimmäisen kerran kirjoja tänne, sellaisia mitä ei kirjastosta eikä Wittweriltä löytynyt. En toimitusta sen enempää ajatellut, kuvittelin että tunkevat kirjat postiluukkuun jos ne mahtuvat, tai sitten jättävät jonkun lapun että ne voi hakea postista. Joskus jotain paketteja on nähtävästi jätetty alakerran postilokerikon päällekin, se on kyllä hiukan epäilyttävää kun kuka tahansa voi käydä paketin siitä nappaamassa. Muta kirjat eivät tulleetkaan postissa, vaan DHL:llä eli kotiin kuljetettuina. En ollut kotona kun lähetti kävi, joten hän oli jättänyt postiluukkuun lapun. Sain tavailla sitä jonkin aikaa ennen kuin ymmärsin mistä oli kysymys. Lähetti siinä kertoi jättäneensä kaksi pakettiani herra Tobias jonkun haltuun. Vähän aikaa raksutti - siis kuka, missä? Postiluukkujen nimiä tavaamalla tajusin että se oli yksi naapureista. Menin siis soittamaan naapurin ovikelloa ja kysyin että olisikohan teillä minun pakettini. Hiukan nolotti vaivata, kun en ole kuin muutaman kerran naapuria rappukäytävässä tervehtinyt. Ja kirjoja on tulossa lisää :) En osaa kuvitella että Suomessa jätettäisi paketit naapurille kerrostalossa. Ei meillä Tampereella ainakaan... Onkohan tämä nyt sitä yhteisöllisyyttä?
Akadeeminen tietotyöläinen ei ole saanut taas takapuoltaan liikkeelle kolmeen päivään ja selkä huutaa liikuntaa. Kirjoitan vielä muutaman jutun ennen kuin unohtuu ja painelen sitten kuntosalille. Kivaa viikonloppua!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
On tosiaan yleistä täällä, ja outoa aluksi. Mutta kai siihenkin tottuu..
Yleensä ottaen kaikki tuodaan kotiin saakka, jopa ovelle asti.
Jos tekee postinjakelun keskeytyksen, postit tuodaan kirjekuoreen pakattuna kotiovelle käteen. Samoin paketit tulevat aina joko laatikkoon, laatikon viereen tai naapurille. RIippuen kai toimittajasta.
Minä olin odottanut pakettia joulun alla jo tovin. Eräänä aamuna naapuri huikkaa parvekkeelta, että täällä olsi teille eilen tullut paketti. He ottivat sen, ettei tarvi hakea msitään/sitä ei lähetetä takaisin.
Toisaalta ihan kiva, mutta toisaalta vaatii hiukan sopeutumista asiaa :)
Moikka Jaana,
kiitos tiedoista niin osaan varautua..
Mulle on edelleen ihmeellistä ja hassunhauskaa tämä blogimaailma: miten ihmiset päätyy toistensa blogeihin ja tulee sitä kautta ikään kuin tuntemattomien kanssa tutuksi :) Kiitos kun kävit (minäkin kävin siulla, vuoroin vieraissa).
Lähetä kommentti